Riippuvuuskuntoutus Kankaanpään A-kodissa ja Mikkeli-yhteisössä perustuu yhteisöllisyyteen. Yhteisöhoidossa yhteisöä käytetään tietoisesti vaikuttamisen välineenä ja vertaistukea kuntoutumista tukevana metodina.

Yhteisöllisyydestä puhutaan tänä päivänä paljon. Sen vahvistamista peräänkuulutetaan niin kouluissa, työyhteisöissä, vanhusten hoidossa kuin kuntoutusyhteisöissäkin. Kuitenkin käsitys siitä, mitä yhteisöllisyys käytännössä on ja kuinka sitä kehitetään, on usein epäselvä.

– Yleisen määritelmän mukaan yhteisöllisyydessä keskeistä on yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy jäsenten vuorovaikutuksessa. Yhteisöjen voima on kautta aikojen taannut ihmiskunnalle hengissä säilymisen, kertoo psykologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Kari Murto.

Murrolla on kokemusta yhteisöhoidosta jo yli 40 vuoden ajalta. Vuosiin mahtuu yhteistyötä myös A-kodin ja Mikkeli-yhteisön kanssa. Syyskuussa A-koti järjesti yhteisöllisyyttä käsittelevän koulutuspäivän koko A-kodin henkilökunnalle.

– A-kodilla on vankat ja pitkät perinteet yhteisöllisyydestä. Tuoreimmassa koulutuksessa halusimme rakentaa entistä yhtenäisempää kuvaa koko talon yhteisöllisistä arvoista ja toimintatavoista, A-kodin johtaja Marikki Forell toteaa.

Yksilöllisyys kehittyy hyvässä yhteisössä

Yhteisö ei ole yksilöllisyyden vastakohta, päinvastoin. Yksilön myönteinen kehitys toteutuu turvallisessa yhteisössä, jossa voi tehdä virheitäkin ja oppia niistä. Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä toimii voimavaranayhteisön jäsenille.

– Yhteisön vaikutus voi olla jäseniinsä myönteinen tai kielteinen. Jokaisella yhteisön jäsenellä on myös oma subjektiivinen mielikuva yhteisöstä, miten esimerkiksi kokee oman asemansa ja arvonsa yhteisön jäsenenä. Jos ihminen kokee, ettei häntä arvosteta yhteisössään, vaikuttaa se kielteisesti hänen hyvinvointiinsa ja käyttäytymiseensä, Murto kuvaa.

Riippuvuussairauksien ja päihdeongelmien taustalla on usein elinyhteisöihin liittyviä negatiivisia kokemuksia. Nämä kokemukset voivat olla peräisin niin perhe-, koulu- kuin työyhteisöistä. Esimerkiksi perhe, jossa päihdeongelmaisten vanhempien käyttäytyminen ja lasten kohtelu on ennustamatonta, synnyttää lapsille turvattomuutta, pelkoa ja psyykkisiä ongelmia. Yhteisöhoidossa yhteisöä hyödynnetään tietoisesti sen jäsenten kuntoutumisen tukena. Hyvä yhteisö korjaa ja vertaistuki antaa eväitä toipumiseen.

Toiminnalliset rakenteet ovat tärkeitä

Kuntoutettavien aktiivinen rooli on yhteisöhoidossa keskeinen. Henkilökunta asettaa toiminnalle perussäännöt eli reunaehdot ja niistä keskustellaan toistuvasti yhteisissä kokouksissa kuntoutettavien kanssa. Keskustelut, joita käydään esimerkiksi jonkun jäsenen rikottua sääntöjä, auttavat ymmärtämään oman käyttäytymisen seurauksia itselle ja toisille sekä ottamaan vastuuta käyttäytymisestään. Seuraamukset itsessään eivät edistä haluttua käyttäytymisen ja elämäntavan muutosta.

Yhteisöhoito edellyttää selkeitä sosiaalisia ja toiminnallisia rakenteita. Toiminnalliset rakenteet tarkoittavat yhteisön arjen elämää jäsentäviä toimintoja, kuten yhteisökokouksia, henkilöstökokouksia, työtoimintoja ja terapeuttisia ryhmiä, joiden kaikkien perustehtävä on tukea yhteisön jäsenten muutosta ja kuntoutumista. Kaikkea, mitä yhteisössä tehdään ja tapahtuu, käytetään kuntoutumisessa hyödyksi.

Yhteisön sosiaaliset rakenteet luovat toiminnan puitteet ja perustan. Tällaisia rakenteita ovat johto, henkilöstöyhteisö, asiakasyhteisö, säännöt, roolit ja hierakia. Sosiaalisten rakenteiden rooli on yhteisöllisen toiminnan perusta. Sosiaalisilla rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka lähellä henkilöstöä ja asiakkaita johto on arjessa tai sitä, miten lähellä henkilöstö- ja asiakasyhteisö ovat toisistaan. Hyvässä yhteisössä nämä kuvatut ryhmät elävät yhteistä arkea, ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja pystyvät kommunikoimaan avoimesti keskenään.

Myös fyysisillä rakenteilla, kuten sijainnilla ja rakennuksilla, voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Rakennuksessa tulisi olla sekä yhteisöllisiä että yksilöllisiä tiloja. Tilat pidetään järjestyksessä ja siisteinä, sillä ympäristö muokkaa asenteita, käyttäytymistä ja vastuuseen kasvamista.

Yhteisöhoito vaatii aikaa

Yhteisöhoidon lähtökohta on hyvän yhteisön rakentaminen. Hyvä yhteisö luo muutokselle, oppimiselle sekä kasvulle turvallisen ja arvostavan perustan.

– Tällaisen yhteisön luominen on vaativa ja hidas prosessi, huomauttaa Murto.

Juuri tästä syystä hoitoaika onkin yhteisöhoidon onnistumisen kannalta olennainen. Kun yhteisö koetaan turvalliseksi ja ennustettavaksi, alkaa luottamus rakentua. Luottamus on yhteisöhoidon perusta. Jos yhteisön jäsenten vaihtuvuus on suurta, luottamusta ei ehdi syntyä ja yhteisölliseltä hoidolta menee pohja.

– Hoitoaikojen lyhyys on nykyään todellinen ongelma. Kuukauden tai parin jälkeen katkeavat maksusitoumukset ovat usein rahan hukkaan heittämistä. Niin lyhyessä ajassa ei seurantatutkimusten mukaan saada pysyviä tuloksia, tietää Murto.

Yhteisöhoito luo pohjan toipumiselle

Toiminnan on oltava tavoitteellista ja johdonmukaista – koko ajan. Rutiinit ja ennustettavuus luovat luottamuksen ohella myös pohjan yhteisön jäsenten kuntoutuksen jälkeiselle elämälle. Murron mukaan yhteisöhoito onkin ammatillisesti hyvin vaativaa.

– Yhteisöhoito vaatii tietoa, osaamista ja kärsivällisyyttä. Ohjaajien on oltava johdonmukaisia, mutta kuitenkin ajattelutavoissaan joustavia, sillä samat lähestymistavat eivät toimi kaikille. Perusasenteen kuntoutettavia kohtaan on oltava myönteinen ja heidän problematiikkaansa on aidosti ymmärrettävä. Käytökselle on aina olemassa jokin syy, joka on selvitettävä kuntoutuksen onnistumiseksi. Yhteisöjen vertaistuki luo turvalliset puitteet tälle toipumisen matkalle.

Yhteisöhoito

• Päihde- ja moniongelmaisten (päihteet, psyykkiset häiriöt, rikollisuus) hoidossa yhteisöhoito on tutkitusti yksilö- ja lääkehoitoa tehokkaampaa.
• Yhteisöhoito soveltuu hyvin vaikeiden asiakkaiden, kuten päihderiippuvaisten, persoonallisuushäiriöisten, vankien sekä epäsosiaalisten lasten ja nuorten kuntoutukseen.
• Pysyvien tulosten saavuttamiseksi kuntoutusjakson keston tulisi olla 6–9 kuukautta.
• Jälkihoidon organisointi parantaa tulosten pysyvyyttä.
• Yhteisöhoidon tuloksellisuus riippuu suuresti kuntoutusajan pituudesta ja yhteisöhoidon tasosta.

Kuva: Dreamstime.

A-klinikkasäätiön luotsaaman Lasinen lapsuus -toiminnan oppeja aletaan soveltaa myös Kankaanpään A-kodilla. Yhteistyön tavoitteena on tehdä päihdekuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Vanhempien päihteiden käytöstä lapsuudessaan kärsineet henkilöt oirehtivat aikuisuudessa eri tavoin. Osa sairastuu itse päihderiippuvuuteen ja moni kokee selittämätöntä ahdistusta. Useimmat Kankaanpään A-kodin asukkaista ovat itse eläneet lasisen lapsuuden. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on tuoda lisää toipumista edistäviä työkaluja osaksi A-kodin arkea.

– Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmät tarjoavat apua omien tunteiden käsittelyyn ja erityisesti arjen vakauttamiseen. Lisäämme mielellämme yhteistyötä laitoskuntoutusten kanssa, kertoo A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Laura Barck.

Kankaanpään A-kodin ja Lasinen lapsuus -toiminnan yhteistyö käynnistettiin yhteisellä palaverilla A-kodilla vuoden 2019 lopussa.

Opit käyttöön A-kodilla

Kankaanpään A-kodissa on eri yhteisöjä, joissa kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat paljonkin. Peruskuntoutuksen yhteisössä kuntoutusjaksot kestävät 1–2 kuukautta, kun taas esimerkiksi perheyhteisössä sekä jatkokuntoutusyhteisö Joukasessa kuntoutusta annetaan pitkäkestoisesti, useammasta kuukaudesta jopa vuoteen.

Kankaanpään A-kodin kuntoutusvastaava Miia Rajakallio toivoo, että A-koti ja Lasinen lapsuus -toiminta onnistuisivat kehittämään yhteistyössä sellaisen käytännön, jonka avulla tukea olisi mahdollista tarjota kaikille A-kodin asukkaille tasapuolisesti kuntoutusjakson kestosta riippumatta.

– Keskeistä on pohtia, kuinka voisimme soveltaa toiminnan oppeja, kokemuksia ja käytäntöjä mukaan arkiseen toimintaamme A-kodilla erilaisena teema- ja ryhmämuotoisena toimintana. Tavoite on saada käytännöt osaksi jokapäiväistä kuntoutustamme, Rajakallio pohtii.

Mitä vertaistukiryhmissä tehdään?

Lasinen lapsuus -toiminnan ammatillisten vertaistuenryhmien tavoite on auttaa ihmisiä käsittelemään omia kokemuksiaan ja selviämään niiden aiheuttamista tunteista. Ryhmissä ei uppouduta lapsuuden traumoihin, vaan keskitytään arjen vakauttamiseen, yksilön keinovalikoiman kasvattamiseen ja vireystilan säätelyn opetteluun.

Ryhmissä tehdään erilaisia rajaamisharjoituksia, joiden tavoite on auttaa yksilöä tunnistamaan omia tunteitaan, oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Opetellaan siis vetämään rajoja ja myös kieltäytymään. Lisäksi harjoitellaan tunteiden hallitsemisessa auttavaa turvapaikka-ajattelua ja rentoutumista.

– Rentoutumisharjoitukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä rentoutuminen voi olla ahdistuneena todella vaikeaa. Monet harjoitukset ovat toiminnallisia, sillä tällaiset lapsuudessa koetut asiat ja omaksutut toimintamallit ovat usein kehomuistissa, luonnehtii Barck.

Ammatillisen vertaistuenryhmissä ohjaajat ovat paikalla varmistamassa, ettei kukaan ala hoitamaan toista ryhmäläistä sekä sen, että asioiden käsittely on turvallista ja tapahtuu toipumista tukevassa ympäristössä. Ilmiön laajuudesta kertoo se, että vertaistuenryhmät ovat äärimmäisen suosittuja eivätkä läheskään kaikki halukkaat mahdu mukaan. Yhteistyötä laajentamalla myös yhä useampi saa tarvitsemansa avun ja tuen.

– Yhteistyön nimissä perehdytämme A-kodin henkilökuntaa aiheeseen ja ammennamme tietoa vetämiemme vertaistukiryhmien annista. Kerromme, mitä olemme oppineet näistä vertaistukiryhmistä, mistä osallistujat ovat erityisesti hyötyneet ja mikä tuo eniten eväitä asian työstämisen jatkamiseen, Barck kertoo.

Lisää vaikuttavuutta päihdekuntoutukseen

Monet A-kodin asukkaista ovat perheellisiä ihmisiä. Syyllisyys ja pelko omassa vanhemmuudessa epäonnistumisessa on usein kova ja jatkuvasti läsnä. Omaa lapsuutta käsittelevissä vertaistuen ryhmissä yksilö saa hetkeksi unohtaa oman vanhemmuutensa ja sen sijaan keskittyä itseensä ja omiin tunteisiinsa.

A-kodissa koko kuntoutus perustuu ryhmäkeskeiseen toimintaan ja yhteisöhoitoon. Valmius ottaa käyttöön Lasinen lapsuus -vertaistukiryhmien opit ovat siis hyvät.

– Lasinen lapsuus -käytäntöjen ja oppien hyödyntämisen tavoitteena on lisätä helpotusta, kiitollisuutta ja rauhoittumista A-kodin asukkaiden arjessa sekä tehdä kuntoutuksesta sitä kautta entistä vaikuttavampaa. Omien haavojen ja niiden aiheuttamien kipuilujen tunnistaminen on tärkeä osa toipumista, Rajakallio toteaa.

Kuva: Dreamstime

Peliriippuvuus on addiktiosairaus, josta on mahdollista toipua. Kankaanpään A-koti tarjoaa ympärivuorokautista laitoshoitoa peliriippuvuuden hoitoon.

Peliriippuvuudessa on kyse yksilöllisestä kokemuksesta, jonka mukaan pelaaminen haittaa jokapäiväistä elämää. Peliriippuvuutta on monenlaista. Joku on riippuvainen raha- ja uhkapeleistä, toinen erilaisista digipeleistä. Yhdistävänä tekijänä on voimakas häpeä. Kynnys avunhakemiseksi on suuri.

– A-kodilla harjoitellaan avun pyytämistä. Täällä on lupa puhua asioista rehellisesti ilman häpeää. Kuntoutuksen alussa ensimmäinen tunne monella onkin usein juuri helpotus. Kokemus siitä, että olen arvokas ja minulla on lupa pyytää sekä saada apua, kertoo Kankaanpään A-kodin peliriippuvuuksiin perehtynyt ohjaaja Eevamaija Rajala.

Peliriippuvuus on addiktiosairaus, joka voi tulla kenelle tahansa. Ei ole olemassa tiettyä kaavaa sairauden etenemiselle. On kuitenkin lukuisia syitä, jotka voivat altistaa sairauden puhkeamiselle. Näitä ovat esimerkiksi ahdistus ja stressi, jännityksen haku, ajatus helposta rahasta, ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys ja pako arjesta.

Yhteisöhoidolla peliriippuvuutta vastaan

Peliriippuvuuden hoitoon Kankaanpään A-kodille hakeudutaan useimmiten joko A-klinikan tai sosiaalitoimen kautta. Lisäksi kuntoutukseen voi hakea olemalla suoraan yhteydessä A-kotiin. Asiakkaita ja kuntoutustarpeita on monenlaisia. Osa on hakeutunut hoitoon puhtaasti peliriippuvuuden vuoksi. Lisäksi on tilanteita, joissa ihminen tulee kuntoutukseen päihderiippuvuuden vuoksi ja vasta sen jälkeen käy ilmi, että asiakkaalla onkin myös peliriippuvuus.

Peliongelmaisten kuntoutuspolku on samanlainen kuin muillakin kuntoutujilla. Hoito perustuu yhteisöhoitoon, jossa vertaistuella on suuri rooli toipumisen tukena.

– Yhteisöllinen kuntoutus perustuu ajatukseen, että asiakas on osa yhteisöä, jossa annetaan ja saadaan palautetta sekä kannustusta. Toipumisen kannalta on tärkeää kokea kuuluvansa ryhmään. Jokaiselle kuntoutukseen tulevalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Siinä huomioidaan kaikki ne elämänalueet, joihin kuntoutuja kokee tarvitsevansa apua ja tukea. Kuntoutuksen aikana käsitellään laajasti, moniammatillisen tiimin tukemana sitä, mistä peliriippuvuudessa on kyse, Rajala luonnehtii.

Koska peliongelmat eroavat jonkin verran päihderiippuvuudesta, yksilöllisiä keskusteluja pohjautuen kognitiiviseen työotteeseen on enemmän. Kankaanpään A-kodilla asiakkaan kanssa käydään läpi Retkahduksen ehkäisy -ryhmän työkirjaa, josta on tehty oma versio peliongelmaisille. Työkirja pohjautuu kognitiiviseen terapiamuotoon, joka on tutkitusti tehokas keino hoitaa peliriippuvuutta. Mahdollisuuksien mukaan Kankaanpään A-kodilla järjestetään myös niin sanottuja intensiivikursseja, mikäli peliongelmaisia on kuntoutuksessa samaan aikaan useita.

Rajalan mukaan myös läheiset ovat keskeisessä roolissa.

– Jos asiakas ja läheiset ovat motivoituneita keskustelemaan tilanteesta yhdessä ammattilaisen läsnä ollessa, järjestetään keskusteluja osana kuntoutusjaksoa. Lisäksi tarjoamme läheisneuvonpitoa sekä paikanpäällä että puhelimitse.

Toipuminen jatkuu tuetusti kotona

Kuntoutuksen kesto määräytyy yksilöllisten tarpeiden ja kunnan myöntämän maksusitoumuksen keston mukaan. Peruskuntoutuksen puolella peliriippuvuutta hoidetaan 1–2 kuukautta, jatkokuntoutuksessa useampia kuukausia ja perhekuntoutuksen puolella hoito voi kestää jopa vuoden. Toipumisen jatkumista kuntoutuksen päätyttyä tuetaan erilaisin keinoin.

– Asiakkaita autetaan avohoidon kontaktien luomisessa ja kannustetaan osallistumaan oman paikkakunnan tai sen lähialueiden järjestämiin itsehoitoryhmiin. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus jatkaa A-kodin intervallikuntoutuksessa, jonka tarkoitus on tarjota avohoitoa intensiivisempää tukea varsinaisen hoitojakson päätyttyä.

Rajalan mukaan kuntoutus perustuu aina uusimpaan tietoon.

– Kouluttaudumme jatkuvasti lisää, sillä haluamme tarjota asiakkaillemme parhaan mahdollisen avun ja tuen peliriippuvuudesta toipumiseksi.

Lue lisää peliriippuvuudesta ja sen hoidosta Suomessa.

Kuva: Dreamstime

Silloin, kun voimavarat ovat vähissä, eivät etuusasiat ole päällimmäisenä mielessä. Kankaanpään A-kodissa etuusohjaus kuuluu osaksi päihdekuntoutusta.

Kankaanpään A-kodin päihdekuntoutuksessa ihmistä hoidetaan kokonaisuutena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riippuvuushoidon ohella asiakasta tuetaan monin tavoin elämänhallintansa takaisin saamisessa. Tärkeä osa kuntoutusta on asiakkaan talouteen ja toimeentuloon annettava ohjaus- ja tukipalvelu.

– Usein asiakkaan elämäntilanteen kriisiytyessä etuusasioiden hoitamiseen on saattanut olla kaikkein vähiten voimavaroja. Samalla nämä hoitamattomat asiat tuottavat asiakkaalle huomattavan paljon stressiä, Kankaanpään A-kodin etuusohjaaja Mari Ihanamäki kertoo.

Etuusasiat heti vireille

Tullessaan kuntoutukseen A-kodille asiakas tapaa etuuskäsittelijän heti alkuvaiheessa.

– Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäntilannettaan. Tämän jälkeen laitamme ajantasaiset etuushakemukset vireille ja selvitämme erilaisia tukivaihtoehtoja hänen tulevaisuuttaan ajatellen, kuvailee Ihanamäki.

Pankkitunnukset tai muut tunnistautumisvälineet sähköiseen asiointiin on siis hyvä ottaa mukaan kuntoutusjaksolle, mikäli tällaiset on olemassa.

– Myös viimeisimmät päätökset ja mahdollisesti liitteiksi tarvittavat laskut kannattaa pakata mukaan kuntoutukseen tullessaan, Ihanamäki muistuttaa.

Tuki auttaa elämässä eteenpäin

Asiakkaalla on kuntoutusjakson aikana mahdollisuus asioida etuuskäsittelijän luona niin usein kuin hän kokee tarpeelliseksi.

– Seuraamme tiiviisti hakemusten käsittelyä ja tutkimme yhdessä päätöksiä. Neuvon ja ohjaan asiakasta oman tietotaitoni mukaan ja tarvittaessa otamme asioista yhdessä lisää selvää. Samalla teemme tiivistä yhteistyötä lähettävän tahon kanssa, Ihanamäki toteaa.

Etuusohjaus on kuulunut osaksi Kankaanpään A-kodin tarjoamaa päihdekuntoutusta viimeisten parin vuoden ajan. Ihanamäen mukaan asiakkaiden kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.

– Moni on kokenut oppineensa hoitamaan asioitaan sekä saanut talouteensa tasapainoa ja selkeyttä. Jo pelkästään päätösten ymmärtäminen on helpottunut, itseluottamus asioiden hoitamisessa vahvistunut ja sähköisen asioinnin taidot lisääntyneet. Useat asiakkaamme ovat jälkeenpäin todenneet, etteivät olisi yksin jaksaneet etuusasioihin tarttua.

Yhteydenotot ja tiedustelut: etuuspalvelut@vakry.fi, p. 02 572 8221.

Kuva: Dreamstime